• Esther (Greek) 15
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
  • King James Version (kjv)

Favourite Verse

You should select one of your favourite verses.

This verse in combination with your session key will be used to authenticate you in the future.

This is currently the active session key.

Should you have another session key from a previous session.
You can add it here to load your previous session.

Esther (Greek) 15:

Sharing the Word of God with the world.
  • Share Text
    ...
  • Share Link